Haikeita jäähyväisiä!

Vähiin käy työpäivät ja sen myötä ollaan tulossa haikeisiin jäähyväisiin. Yksi luku elämässä päättyy ja uusi alkaa. Vaikka innolla odotan kesälomaa ja syksyä niin silti työkavereiden hyvästeleminen on vaikeaa. 

Viime viikkoina on tullut muutamat jäähyväiset jo jätettyä. Omia työpäiviä on vielä jäljellä muutama (loman alkuun 13 pv, joista työpäiviä 9), mutta osaa työkavereista en enää työn merkeissä nää. Hienosti selvisin näistä jäähyväisistä, pienellä silmän kostumisella (vaikka oli halaukset ja kaikki).

Tunnustaudun herkäksi ihmiseksi (joskus jopa liian herkäksi). Kaikki jäähyväiset, ilon hetket, valmistujaiset, häät, koskettavat kappaleet, elokuvat, sarjat jne. (listaa voisi jatkaa loputtomiin). Toisin sanoen kaikki hetket, joissa on tunnetta mukana niin tämä herkkis on täysillä tunteessa mukana. Eli siis tippa linsissä.

Yritän kuitenkin ajatella tämänkin piirteen jollain tavalla hyväksi. Ainakaan suru, murhe tai tunne eivät patoudu sisälle. Eivätkä jäähyväisetkään lopullisia ole, syksyllä alkava koulu sijaitsee ihan työpaikan vieressä, joten entisellä työpaikalla tulee varmasti piipahdettua kerran jos toisenkin. 

Muutos tuo aina mukaan uutta ja samalla se edellyttää, että jostain vanhasta on luovuttava. Tulevaisuuden minä kiittää näistä opeista joita hyvästit, muutokset ja uudet tuulet tuovat tullessaan. 

 

Vapaapäivä Bollywood-tanssin tahtiin!

Vapaapäivä = lepopäivä ei kohdallani monestikaan toteudu. Tänäänkin siskon kanssa jalo ajatus oli vain olla ja ehkä vähän jotain takapihan puskaa siistiä..., mutta miten siinä sitten kävikään?

No, lepopäiväksi ei tätäkään vapaapäivää voi kutsua .

Aamusta käytiin pienellä shoppailureissu Pirkkalassa. Sieltä suunnattiin valmistamaan lounasta siskon luo. Yhteisen vapaapäivän sattuessa kohdalle on tapanamme lounaalla kokeilla uusia reseptejä. Tänään lautaselle päätyi Paahdettu kukkakaalisalaatti tonnikalan, mansikoiden ja uusien perunoiden kera. Nam!

Jälkkäriksi raparperi-mansikkakaurapaistosta, joka vei kielen mennessään!

 Hyvän lounaan jälkeen siirryttiin takapihalle nauttimaan auringosta, ihasteltiin kasvihuoneen ensimmäistä paprikaa ja hetki ehkä jopa levättiin .
 

 

Pihatöiden jälkeen suunnattiin sorsapuistoon, ohjelmassa oli Puistobollywoodia eli puistojumppaa Bollywood-teemalla. Musiikki oli hyvää, askelkuviotkin melko hyvin taittuivat ja hiki virtasi, täydellistä siis!  

Puistobollywoodin jälkeen mentiin hurraamaan siskonpojan 6 vee jalkapallopeliä. Siellä ne pienet Ronaldot, Messit ja Litmaset mennä viipottivat pallon perässä. Go PP-70!

Mukavan päivän päätteeksi istahdan hetkeksi sohvalle katsomaan Greyn anatomiaa. Iltapalaksi lasi viiniä, pari palaa tummaa suklaata ja rahka ananaksilla.  

Kiitän ja kumarran, tänään oli hyvä päivä  !

Kuntotestiä ja itsensä voittamista

Noin vuosi sitten marssittiin Suvin (alias Life, dreams and wellness ) , Lauran ja Paulan kanssa Nokialle, jossa Kuntotehdas punainen ovi järjesti meille kuntotestin. 
Tänään oli uusinnan aika, vuosi treeniä (enemmän tai vähemmän) takana ja jännitys oli käsin kosketeltavaa. Oliko tullut muutosta? 

Hymyt sen kuin kirkastuivat testien edetessä! Muutosta oli tullut ja parannusta saatiin joka osa-alueella, hyvä me!

Kuntotesti alkoi alkulämmittelyllä. Kukkokävelyä, pupuja, karhuja ym. lämmittelyliikkeitä tehtiin hymyssä suin. 

Testeissä aikaraja oli 30 s ja tavoitteena tehdä niin monta toistoa kuin mahdollista. (Laitan sulkeisiin edellisen vuoden tulokset vertailukohteeksi).
 
Ensimmäisenä testiin pääsi kyykyt. Syke huiteli katossa käsien viuhtoessa kyykyille tahtia: 30s 37 kyykkyä (29 kyykkyä). 

Kyykkyjen jälkeen oli vuorossa staattinen pito: 10s (5s) Huikea parannus, mutta tässä on vielä rutkasti kehitettävää   

Vatsat tehtiin istumaannousuna niin, että kädet pitkinä kosketus varpaisiin ja pään yläpuolelle: 19 toistoa (15 toistoa)

Punnerukset lankkupidosta vuorotahtiin "nousu": 18 toistoa (10 toistoa). 

Lopuksi testattiin vielä liikkuvuutta, eli kantapäät laatikkoa vasten ja eteentaivutuksella työnnettiin puhelinta niin pitkälle kuin pystyi: 15 cm (8,5 cm)

Oma fiilis parannuksista on ihan mieletön, upeita tuloksia! Parannettavaa toki on ja niin pitääkin olla!

 
Viimeisenä (ja pahimpana) kuntotestissä juostiin Cooperin testi, jossa tavoitteena on 12 minuutin ajan juosta niin paljon kuin mahdollista. Tätä jännitettiin eniten, koska verenmaku suussa on juostava, jos mielii saada hyvän tuloksen. 

Oma tavoite oli juosta 2000 m,  jolla pääsisi edellisen vuoden (1870 m) keskitaso katergoriasta hyvään. 

Juoksin 2095 m eli ylitin oman tavoitteeni ja tähän suoritukseen olen enemmän kuin tyytyväinen.

		Hyvin huono	Huono	Keskitaso	Hyvä	Erinomainen
20–29	M	alle 1600 m	1600–2199 m	2200–2399 m	2400–2800 m	yli 2800 mselvennä
	N	alle 1500 m	1500–1799 m	1800–2199 m	2200–2700 m	yli 2700 m
30–39	M	alle 1500 m	1500–1899 m	1900–2299 m	2300–2700 m	yli 2700 m
	N	alle 1400 m	1400–1699 m	1700–1999 m	2000–2500 m	yli 2500 m
40–49	M	alle 1400 m	1400–1699 m	1700–2099 m	2100–2500 m	yli 2500 m
	N	alle 1200 m	1200–1499 m	1500–1899 m	1900–2300 m	yli 2300 m
50+	M	alle 1300 m	1900–1599 m	1600–1999 m	2000–2400 m	yli 2400 m
	N	alle 1100 m	1100–1399 m	1400–1699 m	1700–2200 m	yli 2200 m

 Kelpo suoritus   ja rankka, huh! Hiki virtasi, kädet tärisivät ja jalat huusivat armoa, mutta hymy säilyi kasvoilla (melkein) koko kuntotestiurakan ajan. Suosittelen keräämään kokoon porukan ja varaamaan ajan kuntotestiin. Oman itsensä voittaminen on parasta ikinä! 

One happy cyclist - työmatkapyöräilijä

Mie työmatkapyöräilen kesäisin. Tai oikeastaan alkukeväästä pitkälle syksyyn, jos vain mahdollista. Ja haaveilen kevyestä matkapyörästä. 

Tämän hetken menopeli on maastopyörä, tuunattuna kapeilla renkailla, mutta ei sillä kevyen matkapyörän vauhteihin päästä. Vauhtihan on suoraa verrannollinen polkemisen määrään, mutta kevyt pyörä rullaisi paremmin. Pyörälläni kuitenkin pääsee töihin ja kotiin, se kait se pääasia tuossa työmatkapyöräilyssä on .

Matkaa kertyy päivässä 26 km ja aikaa per suunta kuluu 45-60 min. Kilometrejä toukokuun alusta kertynyt jo n. 381 km (ihan jokainen polkumetri ei ole tilastoon päässyt). Jos olisin lähtenyt kohti pohjoista polkemaan niin Vaasa olisi jo kirkkaasti ohitettu .

Kotimatka taittuu yleensä hitaampaa monestakin syystä: ei ole enää kiire (hitaiden aamujen nautiskelijalla tulee yleensä töihin kiirus...), ei ole energiaa polkea reippaasti (ne välipalat, ne välipalat, kuka niitä aina muistaa!) ja kauniina päivänä nautiskelen auringosta (aurinkoisina päivinä kotimatka taittuu yleensä myös mutkan kautta). 

Työmatkapyöräillessä ehtii tuulettaa päätään kaikista ajatuksista ja toisinaan matkan aikana ehtii ajatella kaikenlaista maan ja taivaan väliltä. Mie en kuuntele musiikkia pyöräillessä johtuen siitä, että työpäivä kuluu enimmäkseen kuulokkeet korvilla. Annan pyöräillessä korville lepohetken. Musiikki myöskin häiritsee tuon ajatuksen virtaamista eikä tuuletus siten toimi . 

Työmatkapyöräilyssä on hyviä puolia ja yleensä hyvällä mielellä jaksan polkea matkan. Toki on päiviä, kun ei sitten niin millään inspiroisi polkea ja tuntuu pakkopullalta koko homma. Silloin mennään sinnillä etiäpäin. Seuraavana päivänä yleensä kulkee taas rattoisasti. Ja sateisina päivinä voi hyvillä mielin hypätä bussiin. 

Parasta työmatkapyöräilyssä on aamut. Tänä aamuna luonto tarjoili kauneintaan. Hellepäivän tulon aisti jo aamun trooppisesta, hivenen utuisesta ilmasta. Näsijärvi oli tyyni ja venesataman laivojen peilikuvat piirtyivät tarkkoina veden pintaan. Upeaa! Harmillisesti kiireen vuoksi en ehtinyt kuvia jäädä räpsimään, mutta hidastin tahtia hiukan saadakseni hetken kauemmin nauttia maisemista.

Bikeman, Roadrunner

Ja siis kypärä on tietenkin päässä, aina!

DIY: Sushi, sangria ja "melkoinen sporttienkeli"

Eilen syötiin sushia, juotiin sangriaa ja katsottiin leffaa. Itsetehdyt sushit ne vasta hyviä on, nam! Yllättävän nopeita ja helppoja valmistaa, suurin työ taitaa olla riisin keittäminen, johon itse en yleensä sotkeennu (työnjako menee niin, että Suvi keittää riisin ja mie siivutan kalan)   Täytteinä kalan lisäksi oli avokadoa, paprikaa, kiiviä, kurkkua ja surimia.

Sangria valmistui perusohjeella:
1/2 pulloa punaviiniä
3:n appelsiinin mehu
1 appelsiini siivuina
1 sitruuna siivuina
0,5 l sitruuna kivennäisvettä

 

Sunnuntain aktiviteetit onkin sitten astetta kevyemmät.  

Löysin Pinterestin kautta taannoin hauskan idean tuunata treenipaitaa ja se tuntui sopivalta tekemiseltä tälle päivää, jottei ihan löhöilyksi menisi. Kuvat kertokoon toteutuksesta: 

Melkoinen sporttienkeli, vai mitä tuumaatte?

Alla olevasta linkistä voi käydä kurkkaamassa tarkempia ohjeita.

http://grosgrainfabulous.blogspot.fi/2014/03/30-days-of-workout-wear-day-3.html

Melkein teehullu

Ennen tuli juotua kahvia melkein 10 kuppia päivässä. Nykyään kahvin juonti jää 1-2 kuppiin päivässä. Yksi kupillinen joka tapauksessa on juotava päivässä tai seurauksena on inha päänsärky, riippuvuus siihenkin siis olemassa. 

Ennen join kahvin maidolla ja sokerilla tai siis sokerin ja maidon kahvilla, siis silloin 10 kuppia päivässä aikaan. Nykyään aamukahvin joukkoon sujahtaa teelusikallinen kookosöljyä ja loraus maitoa. 

Ennen en juonut teetä. Hyvin harvoin iltaisin ja oikeastaan vain jos oli flunssainen olo tai olotila enteili flunssan tuloa niin silloin keitin kupposen teetä. 

Lapsena teetä juotiin niin, että kyytipoikana oli voilla voideltu näkkileipä, jota sitten uitettiin siellä lämpimässä teessä, nam. Ei se tee, vaan se lionnut näkkäri, jonka päällä ollut voi oli ihanasti sulanut. 

Nyt minusta on melkein tullut teehullu, huom. melkein. Eri teelajeja löytyy kaapistani vasta 5 (ja näitä on olemassa paaaaljooon enemmän). Haaveena olisi kyllä maistaa kaikkia Clipper-teemakuja. Nämä jos mitkä ovat nam x 10. Siis tee, joka maistuu siltä mitä siinä päällä lukee. 

Minun "teehyllystäni" löytyy:
Sleep easy-tee (sisältää rauhoittavia yrttejä)
Vihreä-tee (jossa aloe veraa ja sitruksen makua)
Sitruuna-inkivääri tee (tällä lähtee flunssa, jos ei muuten niin psykologisella vaikutuksella)
Detox-tee (joka maistuu ihanan makealle)
Lakritsi-tee (joka maistuu lakritsille, nam) 

Teetä tulee juotua enemmän syksyllä ja talvella, mutta kyllä se tänne Suomen kesäänkin sopii. Viime päivinä ainakin vesisateen piiskatessa ja tuulen tuivertaessa on tullut keitettyä kupponen jos toinenkin. Monet Clipperin mauista sopisivat varmasti myös jääteeksi, ainakin sitruuna-inkivääri tee voisi sellaisena toimia. Pitänee maistaa, kunhan ne helteet saapuvat uudelleen iloksemme.

Maailman paras äiti!

Sain äidin muutamaksi päiväksi etelään kylään. Tai siis minä ja siskoni saimme äidin kylään, koko vierailun ajaksi en saanut häntä omia. Yhtenä päivänä käytiin äidin kanssa shoppailemassa, ostettiin herkkuruoat kaupasta ja höpöteltiin maailmanmenosta. Jos minä olen puhelias, on äitini puhelias potenssiin 10. Voi sitä puhumisen määrää, kun meidän suvun naiset kokoontuvat samaan taloon...kielestä maailmaan vedettyjä, sellaisia me olemme. 

Nuorena aina häpesin kaupassa, kun äiti jäi ventovieraiden kanssa juttelemaan valitessaan omenoita tai maitohyllyllä ottaessaan maitopurkkia. Aina oli jotain kommentoitavaa ja ihmeteltävää. Niin noloa! Siis silloin teinin mielestä, nykyäänhän toimin itse samalla tavalla, juttelen ventovieraille kaupassa, höpötän myyjille asioitani (niinkun niitä nyt kiinnostaisi miksi olen ostamassa juuri kyseistä paitaa...). Eikä tarvitsekaan kiinnostaa, riittää kun kuuntelee.  Kyllähän se vieläkin joskus nolottaa se puheen määrä, oma ja äidin, mutta minkäs sille voi jos ei voi olla hiljaa niin ei vaan voi :)

Sellaisen taidon minä siis olen synnyinlahjana saanut, puhumisen jalon taidon, rakkaalta äidiltäni. Nuoruusajan "taisteluiden" jälkeen äidistä on tullut yksi tärkeimmistä luottohenkilöistä. Ei taida montaakaan asiaa olla, joista en ensimmäisenä olisi kertonut äidille. 

Äitiin voi aina luottaa. Oli asia mikä tahansa, aina voi soittaa. 
Äiti ymmärtää ja kuuntelee (ei tosin aina näytä siltä, että kuuntelisi...)
Äiti ottaa vastaan kiukuttelut ja harmistukset (kiitos ja anteeksi!)
Äiti ottaa aina vastaan ompelu- ja virkkausprojektit, joita ideoin
Äidin kanssa on kiva shoppailla ja kierrellä kaupoilla
Äidin kanssa on kiva jutella ventovieraille
Äidin kanssa itketään yhdessä hömppäohjelmille  
Äidin marjavarastoista saa täydennystä, kun omat marjat loppuvat (ja ne hillat, nam!)
Äidin kanssa tulee kotikin siivottua nopeammin ja turhat tavarat laitettua pois nurkista. 

Hyvää äitienpäivää, rakas äiti. Olet minulle tärkeä ja toivon, että elät yli 100-vuotiaaksi!