Maailman paras äiti!

Sain äidin muutamaksi päiväksi etelään kylään. Tai siis minä ja siskoni saimme äidin kylään, koko vierailun ajaksi en saanut häntä omia. Yhtenä päivänä käytiin äidin kanssa shoppailemassa, ostettiin herkkuruoat kaupasta ja höpöteltiin maailmanmenosta. Jos minä olen puhelias, on äitini puhelias potenssiin 10. Voi sitä puhumisen määrää, kun meidän suvun naiset kokoontuvat samaan taloon...kielestä maailmaan vedettyjä, sellaisia me olemme. 

Nuorena aina häpesin kaupassa, kun äiti jäi ventovieraiden kanssa juttelemaan valitessaan omenoita tai maitohyllyllä ottaessaan maitopurkkia. Aina oli jotain kommentoitavaa ja ihmeteltävää. Niin noloa! Siis silloin teinin mielestä, nykyäänhän toimin itse samalla tavalla, juttelen ventovieraille kaupassa, höpötän myyjille asioitani (niinkun niitä nyt kiinnostaisi miksi olen ostamassa juuri kyseistä paitaa...). Eikä tarvitsekaan kiinnostaa, riittää kun kuuntelee.  Kyllähän se vieläkin joskus nolottaa se puheen määrä, oma ja äidin, mutta minkäs sille voi jos ei voi olla hiljaa niin ei vaan voi :)

Sellaisen taidon minä siis olen synnyinlahjana saanut, puhumisen jalon taidon, rakkaalta äidiltäni. Nuoruusajan "taisteluiden" jälkeen äidistä on tullut yksi tärkeimmistä luottohenkilöistä. Ei taida montaakaan asiaa olla, joista en ensimmäisenä olisi kertonut äidille. 

Äitiin voi aina luottaa. Oli asia mikä tahansa, aina voi soittaa. 
Äiti ymmärtää ja kuuntelee (ei tosin aina näytä siltä, että kuuntelisi...)
Äiti ottaa vastaan kiukuttelut ja harmistukset (kiitos ja anteeksi!)
Äiti ottaa aina vastaan ompelu- ja virkkausprojektit, joita ideoin
Äidin kanssa on kiva shoppailla ja kierrellä kaupoilla
Äidin kanssa on kiva jutella ventovieraille
Äidin kanssa itketään yhdessä hömppäohjelmille  
Äidin marjavarastoista saa täydennystä, kun omat marjat loppuvat (ja ne hillat, nam!)
Äidin kanssa tulee kotikin siivottua nopeammin ja turhat tavarat laitettua pois nurkista. 

Hyvää äitienpäivää, rakas äiti. Olet minulle tärkeä ja toivon, että elät yli 100-vuotiaaksi!